Huvila ja huussi. Ja sauna.

Kevät on taas hilipassut aimo askelin eteenpäin ja niin myös meidän mökkitouhut! Tässäpä siis vähän raporttia mitä kaikkea ollaan askarreltu.

Vanha avotakka tosiaan riipastiin jo talvella pois ja tilalle laitettiin nätti ja näppärä kevyttakka. Kyllä muuten lämpenee mökki nyt kertaluokkaa tehokkaammin kuin vanhalla kaminalla! Niin ja se vanha Jotuli keittiöstä jäi nyt työttömäksi, oisko kellään tarvetta?

Kun takkaremontti saatiin valmiiksi niin siitä siirryttiinkin jouhevasti seuraavan projektin pariin, eli saunaremppaan. 

Vanha sauna on siis melkolailla alkuperäisessä asussaa jostain 60-luvulta, eli vähintään päivityksen tarpeessa. Saunarempan tarpeellisuuden konkretisoi syksyllä puhki palanut kiuas jonka myötä sauna muuttui savusaunaksi.

Lähtökohta oli aika ankea.

Ensimmäiseksi siis revittiin pois kiuas ja pata. Kiuas rahattiin pihalle, sen ympärille tehtiin pressuista teltta ja ta-daa, rempan aikainen väliaikaistelttasauna oli valmis!

Sitten tempaistiin pois kaikki muu, paitsi pukuhuoneen katon ja seinien paneelit. Eli saunasta lähti kaikki kattovilloja myöten.

Pukuhuone ilman lattiaa.

Paneelin alta löytyi kohtuullinen hyväkuntoinen vinolaudoitus joka jätettiin silleensä.

Sitten alettiin latomaan uutta tilalle.

Uudet paneelit.

Lauteet paikallaan.

Ja kiuas myös.

Ulkonäkö ei muuttunut mihinkään.

Alkuperäinen ylevä ajatus oli laittaa seinät tervaleppäpaneelista ja lauteet lämpökäsiteltyä haapaa, mutta aikataulu- ja logistiikkaongelmien paineessa päädyimme ottamaan lähimmästä K-Raudasta sitä mitä sattui olemaan, eli seiniin tuli kuusipaneeli ja lauteet tervaleppää. Mutta ihan kiva siitä tuli näinkin!

Lisäksi oikaistiin lattian persiillään olevat kaadot, maalattiin vähän ikkunanpokia ja ehostettiin vanha saunan ovi. 

Kiukaaksi valikoitui Kota Luosto vesisiäiliöllä. Vanha vesipata oli kyllä hyvä, mutta koska saunaan piti saada lisää tilaa niin päädyttii tähän vaihtoehtoon. Vielä ei päästy tyyppaamaan uutta saunaa ja kiuasta, mutta ens kerralla sitten!

Siinäpä se pääsiäinen sitten meni että hurahti. Seuraavan kerran kun suunittelen jonkun remontoimista niin olkaa kilttejä ja muistuttakaa että meidän perheessä remontointi ei tosiaankaan ole mitään leppoisaa pikku askartelua vaan aikataulu on yhtä tiukka kuin Huvilassa ja Huussissa, mutta budjetti on vain murto-osa ja tekijöitäkin on vain me kaksi. Tietty se keittiön vois nyt rempata kunhan saa sieltä sen kaminan pois...

Positiivista oli kuitenkin se että mikään ei mennyt totaalisesti persiilleen, mitään ei hajonnut eikä muutenkaan tullut isompia takaiskuja. (Yhtä litistynyttä peukaloa ja paria kipeää selkää lukuunottamatta). Nyt on hyvä mennä töihin lepäilemään.